Alan Watt    Blurb (i.e. Educational Talk)

 

'Sir James Goldsmith - Puhe USA'n Senaatissa'

 

 

19. päivä lokakuuta 2007

 

Keskustelu Copyright Alan Watt (Paitsi Musiikki, Kirjoista lainauksia ja Kuuntelijoiden kommentteja)

 

 

WWW.CUTTINGTHROUGHTHEMATRIX.COM

 

 

www.alanwattsentientsentinel.eu

 

 

Hei ihmiset.  Tämä on lisäosa keskiviikon puheeseen, 19. päivä lokakuuta, liittyen James Goldsmithiin ja hänen puheeseensa USAn senaatissa, liittyen General Agreement on Tariffs and Trade (GATT) sopimukseen.  Tämä oli vuonna 1994 marraskuun 15. päivä, jolloin hän senaattorien edessä esitteli GATTin huonot puolet, Felixin jälkeen, joka oli hyvin tunnettu pankkiiri, oli työntänyt sen hyviä puolia yrityksille.  En tiedä josko ihmiset tajuavat, uskon että tämä oli kahdeksas GATTin allekirjoitus joka tehtiin vuonna 1994.  Ensimmäinen tapahtui Marrakeshissa vuonna 1947, se perustettiin Toisen Maailmansodan jälkeen ja YK oli sen johdossa, ja YKn takana taas oli Royal Institute of International Affairs (RIIA, Kansainvälisten Asioiden Kuninkaallinen Instituutti) sekä Council on Foreign Relations (Ulkomaansuhteiden Neuvosto, CFR) jotka laativat sen hahmotelmat.  Näitä hahmotelmia laativat aina sama älykköjen ja rahoittajien ryhmä.

 

Sir James Goldsmith piti hyvän puheen, jos kuuntelette tarkasti.  Ääni ei ole paras mahdollinen ja on vaikea löytää parempaa versiota, jos jollakin on sellainen ehkä hän voisi lähettää sen minulle.  Hän taitavasti sanailee kaikki GATTin negatiiviset vaikutukset.  Tämä kaikki liittyy statukseen 'ensisijainen kansakunta' ja niin edelleen, liittyen tuontiverojen poistamisesta lopulta niille maille, mutta vain suurien kansainvälisten yritysten kohdalla.  GATT perusti tuomarien neuvoston päättämään kansainväliset riidat, se ei ole demokraattinen instituutio, ja nämä tuomarit pitävät kokouksensa salassa ja mitä he sitten päättävätkin, se on sitovaa, ei ole tapaa valittaa siitä jos joku on eri mieltä heidän päätöksensä kanssa.

 

Kuunnelkaa tarkasti GATT sopimuksen huonoja puolia, tämä esitettiin valtavirran mediassa trivian ja urheilun keskellä, ja Hollywoodin suhteiden ja kaiken sellaisen roskan.

 

Äänite:

 

Puheenjohtaja (PJ): Toivoimme saavamme teidät molemmat tänne yhtä aikaa ja silloin voisimme kuunnella keskusteluanne.  Olin itse esittänyt joitakin kysymyksiä joista olen varma että sinäkin olet ne esittänyt.  Kuunnellaan nyt avauskommenttisi ja sitten kysymyksiä jäseniltä.

 

Sir James Goldsmith (JG): Herra PJ, kiitos että kutsuitte minut takaisin.  Ensin haluan tehdä selväksi, kuten uskon että tiedättekin, hra PJ, että olin liike-alalla koska uskon vapaisiin markkinoihin, uskon vapaaseen yrittäjyyteen ja uskon että talouden tarkoituksen ei ole vain indeksien parantaminen vaan kansakunnan tilan parantaminen - sekä teidän että meidän.  Joten en ole vapaita markkinoita vastaan enkä vapaata yrittäjyyttä vastaan, asia on päinvastoin.  Felix, kuten näit, vanhana ystävänäni, itse asiassa hän on ollut pankkiirini silloin tällöin noin parinkymmenen vuoden ajan, mutta olen hänen kanssaan täydellisesti eri mieltä.  Kuulitte tänään suuren bisneksen näkökulman, jossa itse olen ollut mukana.  Ja uskon että muun yhteiskunnan näkökulma on aivan erilainen.  Uskon sen olevan niin erilainen että luovuin eläkkeellä olostani aloittaakseni poliittisen puolueen Euroopassa, tullakseni puheenjohtajaksi yhdessä yhdeksästä parlamentaarikko-ryhmässä Euroopan Parlamentissa, taistellakseni asioita vastaan joiden uskon olevan tuhoisimpia joita tämä kokous tai mikään kokous ikinä on kohdannut.  Itse asiassa, katselin eilen illalla televisiota ja näin senaattori Moynihanin, ja hän sanoi - hän oli siellä edustamassa New Gingrichiä - ja sanat joita hän käytti olivat luultavasti [kaikkein tärkeimmät, vuosikymmenen äänestyskään ei voisi olla tärkeämpi.]  Haluaisin, jos voin, kommentoida joitakin kohtia joista ystäväni Felix puhui liittyen valmistustyöpaikkojen menettämiseen, kaikkia lukuja joita hän antoi, hän perusti ne ensisijaisesti tuottavuuteen.  Mutta viime kuukausien aikana olemme nähneet Boeingin, IBM'n, AMD liittyvän yhtiöihin kuten HP ja lähtevän merten taakse halvan työvoiman perässä.  Sillä ei ole mitään tekemistä tuottavuuden kanssa, hra PJ; siinä on kyse muuttamisesta neljäkymmentä kertaa halvemman työvoiman perässä.  Älkääkä vain uskoko että tässä on kyse taidottomista töistä, nämä ovat ammattitaitoa vaativia töitä, nämä ovat korkeatekniikan töitä jotka menevät muualle.  Tietysti on myös joitakin ammattitaitoa vaatimattomia työpaikkoja, mutta ammattitaitoa vaativat menevät hyvin ammattitaitoisille ihmisille ja ne ovat menossa merten taakse.  Ja jos luulette että se on tuottavuutta, olette minun mielestäni väärässä.  Tietysti tuottavuus kasvaa ja tietysti työmarkkinoilla on painetta, mutta miksi lisätä tuota painetta moninkertaiseksi, silloin kun sitä on, rohkaisten, luoden järjestelmää jotka pakottaa ihmiset merten taakse?

 

Muistuttaisin teitä myös että kyse ei ole vain työpaikkojen menettämisestä, mutta voin varmistaa luvut jotka me kaikki tiedämme.  Globaali vapaa kauppa ei ole aiheuttanut Yhdysvalloille marginaalista pudotusta ansiotuloissa.  USAssa, ennen kuin NAFTA oli voimassa ja ennen kuin GATT, joka on paljon NAFTAa suurempi, tulee voimaan, viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tuntipalkka on Työministeriön tilastojen mukaan tippunut 13,4 prosenttia ja viikoittainen palkka 19,2 prosenttia.

 

Felix mainitsi myös miten kilpailukykyinen Yhdysvalloista on tullut.  No, kilpailukykyisyyden mittapuu on varmasti kaupan tasapaino.  Ja kuten te, senaattori, osoititte, jos kauppatase on toiseksi huonoin koko historiassa, 150 miljardia dollaria, se ei viittaa kilpailukykyyn maailman markkinoilla.

 

Sitten on se mitä tulee ulkomaiseen sijoitukseen.  Oli kysymys sanoista joita käytimme, vetää ulkomaisia sijoittajia Yhdysvaltoihin, tämä näennäinen ulkomaisten sijoitusten maahan tulo.  No, liikemiehinä ja käytäntöjen luojina, on tietenkin otettava yhtälön molemmat puolet huomioon.  Sijoituksia menee valtavia määriä myös ulospäin.  Jos otetaan huomioon ulkomaisten sijoitusten sisääntulo ja ulosmeno, tase on negatiivinen.

 

Ja sitten kuulimme Felixin todistuksen triljoonista dollareista, hänen sanoijensa mukaan, jotka nyt liikkuvat globaalissa taloudessa.  Hän sanoi oikein että globaali taloudellinen markkinapaikka on täysin integroitu.  Todistuksessaan hän puhuu 500 miljardista dollarista jotka sijoitetaan Kiinaan.  Ja mitä hän sitten sanoo?  Hän sanoo mitä Amerikka tarvitsee - epäilemättä tämä on totta myös Euroopan kohdalla - suuremman määrän talletuksia.  Mitä varten?  Sijoittaakseen Kiinaan?  Sijoittaakseen noiden triljoonien mukana joiden on mentävä maasta ulos?  Mihin tarvitsette niitä?  Tarvitsette niitä juuri täällä, aivan kuten me tarvitsemme niitä täällä missä olemme.  Meillä ei ole varaa verenvuotoon, emme voi lisätä talletustemme määrää vain sijoittaaksemme ne muualle ja sitten vuotaisimme kuoliaaksi mitä tulee pääomaan, ja vuotaisimme kuoliaaksi myös mitä tulee työpaikkoihin.

 

Ja tämä on koko pointti, hra PJ.  Näemme tässä suurten yritysten ja yhteiskunnan kokonaisuuden etujen eron.  Ennen sanottiin että mikä oli hyvää GM'lle - ja me kaikki uskoimme sen, luultavasti se oli totta - oli hyvää Yhdysvalloille.  Tämä ei enää ole totta.  Ylikansalliset yhtiöt, hra PJ, olen juuri tuonut joitakin lukuja jotka julkaistiin aivan vähän aikaa sitten, ja he myyvät nyt 4,8 triljoonalla dollarilla vuodessa, he kattavat kolmanneksen globaalista tuotosta.  Minne luulette että suurin osa tuosta sijoituksesta tulee menemään?  Se menee sinne missä se tuottaa eniten, se ei voi mennä muualle.  Mikä pääjohtaja voisi sijoittaa eri tavalla, hra PJ?

 

Joten, jos kuten tänään kuulitte, pääomalle sallitaan vapaa liikkuminen, teknologialle vapaa liikkuminen ja voidaan palkata ammattitaitoisia ihmisiä jotka ovat 40 tai 50 kertaa halvempia, ja heidän tuotteensa voidaan tuoda minne tahansa päin maailmaa - tuo on globaalin vapaan kaupan perusta - miten nuo sijoitukset, miten nämä ylikansalliset yhtiöt joiden myyntitulot ovat 4,8 triljoonaa dollaria voisivat sijoittaa minnekään muualle kuin missä se on halvinta ja mistä heidän voittonsa on suurin?  Koska jos he eivät tekisi niin, järjestelmä jonka puolesta te ja teidän kolleganne äänestävät, jos se menee läpi, pakottaisi heidät siihen, muussa tapauksessa he joutuisivat vararikkoon.

 

Joten tässä ehdotelmassa on kyse massiivisesta järjestelmästä - teillä täällä, meillä Euroopassa.  Sama järjestelmä jolla on samat vaikutukset meihin molempiin, joka tulee aiheuttamaan valtavaa työttömyyttä, massiivista verenvuotoa töiden ja pääoman saralla, mutta joka lisää yhtiöiden voittoja.  Ja taloustieteilijät uskovat että talouden terveyttä voidaan mitata yhtiöiden voittojen määrällä.  Minä kannatan yhtiöiden voittoja.  Koko liike-elämäni ajan olen tehnyt työtä parantaakseni tuottoisuutta, mutta uskon, että kun päädytään järjestelmään jossa suurimmat voitot tehdäkseen on lähdettävä pois omasta maasta, on sanottava omalle myyntihenkilöstölle hyvästit, emme voi enää käyttää teitä, olette liian kalliita, teillä on ammattiliittonne, haluatte lomapäivänne, haluatte turvanne, joten me menemme merten taa; ja tuhoatte oman kansakuntanne - uskon että tuo on lyhytnäköistä toimintaa, tuo on todella lyhytjännitteistä sijoittamista, koska se on kuin voiton tekeminen Titanicin kannella, korteilla pelaamista, nokkelaa peliä viisaan sijasta.

 

Euroopassa meillä on vähemmän joustavuutta kuin teillä täällä Valloissa.  Joten sen sijaan että kärsisimme suuresta palkkojen alennuksesta, ennen viimeaikaisia toimianne, ennen NAFTAa, ennen GATTia, nämä suuret palkkoihin osuneet iskut, me Euroopassa yritimme turvata palkkoja, joten menetimme työpaikkoja, mutta siitä huolimatta luen teille joitakin lukuja.  Kaksi kehittynyttä valtiota, UK sekä Ranska; ja sallikaa minun muistuttaa että Ranska, sen jälkeen kun progressiivisesti siirryimme tätä globaalia vapaata kauppaa kohti, talous nousi 80 prosenttia kahdenkymmenen vuoden aikana, hieno saavutus, ja työttömyys nousi 420.000 ihmisestä 5,1 miljoonaan.  Sallikaa minun, hra PJ, UKn tapauksessa: vuosien 1971 ja 1991 välillä bruttokansantuote nousi 49,5 prosenttia, mutta köyhyydessä elävien ihmisten määrä on noussut 6,6 miljoonasta 13,6 miljoonaan; köyhyydessä kasvavien lasten määrä - tämä on kehittynyt maa, yksi maailman vanhimmista talouksista ja valtakunnista, 4,1 miljoonaa, 32 prosenttia maan lapsista on virallisesti määritelty elävän köyhyydessä.

 

Mitä hyvää, herra PJ, on siinä että talous kasvattaa rikkautta, ja kaikki ja kaikki taloustieteilijät sanovat kuinka hienoa sen on, ja kaikki poliitikot sanovat että kasvu tulee lisääntymään, liikemiehet sanovat että voitot ovat nousussa, ihmisten määrä ja markkinoiden [??] ovat ylimmillään kautta aikojen, hra PJ, Englannissa.  Köyhyydessä elävien ihmisten määrä noussut 6,6 miljoonasta 13,6 miljoonaan ja köyhyydessä elävien lasten määrä yksi kolmesta.  Ranskassa työttömien määrä on kasvanut 420.000 5,1 miljoonaan.

 

En ole täällä sydäntä vuodattavana liberaalina; olen kovapäinen realisti ja on minun näkökantani että jos yritämme luoda voittoja ja samaan aikaan tuhota kansakuntaamme, kukaan ei tule siitä hyötymään - edes ne jotka voittoja keräävät.  Herra puheenjohtaja, nämä asiat halusin --

 

PJ: No, sanoit että tämä on politiikan tekoa Titanicin kannella; olen samaa mieltä, aioin juuri - monet muut asiat joita kunnioitettu aikaisempi todistajamme puhui miten meidän oli ojennettava kätemme, meidän on tehtävä sitä ja tätä, Yhdysvaltojen tasolta kehittyviin Tyynenmeren valtioihin.  Talous voi kestää vain tiettyyn rajaan saakka, se kuulostaa melkein Vietnamin politiikalta; toisin sanoen meidän on tuhottava taloutemme pelastaaksemme vapaa maailma.  Ilmeisesti meidän kauppapolitiikkamme on samanlainen.  Sijoitukset ovat lähdössä, en tiedä olitko täällä, mutta sijoitukset ovat menossa, Business Week-lehden viimeisimmässä numerossa 69 miljardia merten taa ja 40 prosentin lisäys Meksikon suuntaan [??] --

 

JD: Herra PJ, ei tarvitse kuin katsoa Felix Rhatyn'in todistusta, 500 miljardia arvioidaan menevän Kiinaan muutamassa vuodessa.

 

PJ: Puhuit Englannista; meillä on samanlaista, syrjäytettyjä työläisiä, 4,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt vakituisen työnsä vuodesta 1991 vuoteen 1993 Yhdysvalloissa.  He puhuivat hyvistä uutisista, miten jotkut saivat uuden työpaikan, mutta viidennes heistä oli yhä työnhaussa.  13 prosenttia jätti työvoiman; ja vielä noin 47 prosenttia ne jotka saivat uuden täysaikaisen työpaikan tienasivat  vähemmän kuin ennen, ja melkein kolmannes tästä ryhmästä kärsi yli 20 prosentin palkanalennuksen; ja tässä ei lasketa niitä jotka työllistivät itsensä itse tai 9 prosenttia täysiaikaisista jotka tekivät osa-aikatyötä.  Business Week, marraskuun 14. päivä, tämä oli vain viimeisin osoitus siitä kuinka todella olemme menettämässä liike-elämämme - annan asian senaatin ratkaistavaksi.

 

JG: Saisinko kommentoida tuota asiaa --

 

PJ: Kyllä.

 

JG: Hra PJ, herra senaattori?

 

PJ: Samoin tapahtuu täällä.  Minä pidän Englannista hyvin paljon.  Olen sanonut että heille sanottiin että kyse on palvelutaloudesta, palvelutalous, älkää huoliko, sitä he toitottivat...

 

...Nämä ajattelijat sanoivat meille, itse asiassa olin Renaissancella presidentti Clintonin kanssa kun Harvardista Michael Porter oli siellä ja hän luennoi verrannollisesta edusta, David Richardo ja minä katsoimme ja sanoimme, joo, verrannolliset edut, siksi BMWt tulevat Etelä-Carolineen.  Emme ole koskaan tehneet autoja.  Siis, kysehän on palkkaeduista.  30 dollaria Munchenissä, 15 dollaria Spartanburgissa, ja kyllä, me teemme hienoja autoja.  Joten Washingtonissa olevat, uudelleenkouluttavat ja uudelleenkouluttavat, voin kouluttaa heidät valmistamaan autoja.  Teen tietokoneita, meillä on täällä digitaalisia, meillä on [??] japanilaisia tehtaita, Fuji, olen farmaseuttisella alalla Hoffman-LaRochen kanssa.  Älkää nyt sanoko että tarvitsen lisää koulutusta, koulutetut ihmiset ovat menettämässä työnsä.  Siksi he eivät näytä ymmärtävän, mutta saammeko kuulla kommenttisi, anteeksi.

 

JG: Viimeinen, ainoa kommentti jonka haluan sanoa liittyy esille tuotuun inflaatioon.  Suurin yksittäinen inflaation aiheuttaja, se on kai noin kaksi kolmannesta, ovat palkat.  Syy miksi indeksit ja BKT ovat tällä kertaa selvinneet huomattavasta paineesta huolimatta, ylhäältäpäin tulevasta paineesta, korkoihin ja luotonantoon pankkijärjestelmän kautta on palkkojen, tienestien vuoksi, ne ovat joko menneet alas tai nousseet hyvin vähän suhteessa toipumisaikaan.  Ja tuossa on koko filosofia, jos voimme pitää inflaation alhaalla pitämällä palkat alhaalla, ja olemme unohtaneet talouden tarkoituksen, eli rikastaa, ja luoda vakaa yhteiskunta, ja ottaa huomioon väestö, suuret ihmismäärät aktiivielämässä, ja sen sijaan uskomme että jos voimme alentaa palkkoja voisimme pitää inflaation alhaalla; Se on väärin päin.  Olemme silloin unohtaneet mistä taloudessa on kyse, mikä sen tarkoitus on.

 

Senaattori: Herra PJ, kiitos paljon.  Sir James Goldsmith, tevertuloa Kauppakomiteaan.  Viimeksi kun olit täällä halusin olla mukana mutta minulla oli samaan aikaan Asepalveluksen kokous joka oli myös hyvin tärkeä, enkä päässyt tulemaan.  Kiitoksia että tulitte takaisin.  Olen kuunnellut suurella mielenkiinnolla avauspuheenvuoroanne.  En tiedä paljonko kuulitte aikaisemmasta todistajasta - kysyn joitakin samoja kysymyksiä mutta periaattessa arvostan sitä paljon että olette tulleet paikalle tänään.  Emme ole aina olleet samaa mieltä, en tiedä muistatteko vai ette, mutta oli aika jolloin yrititte vallata Goodyear-yhtiötä.  Ja koska Goodyear oli hyvinkin paljon merkittävä osa talouttamme, tässä paikallisessa asiassa vastustin teitä hyvinkin vahvasti, mutta olen aina pitänyt teitä silmälläni ja ihaillut teidän vapaata henkeänne joka haluaa saada asiat kulkemaan kitkatta, luoda työpaikkoja.  Jos saisin aloittaa kanssanne lyhentämällä kysymyksen koska kysyin sen aikaisemmalta todistajalta.  Yksi minun huolistani tässä asiassa, enkä ole päättänyt omaa mielipidettäni, liittyy Maailman Kauppaliittoon (World Trade Organization) ja pelkään että se saa Yhdysvallat luopumaan itsenäisyydestään.  Sanoisin yksinkertaisesti että uskon että teidän maanne Iso-Britannia sekä Yhdysvallat eivät olisi YKssa jos [suuri viisikko ??] ei omaisi veto-oikeutta.  Minusta näyttää että periaate yksi mies - yksi ääni viedään liian pitkälle tässä asiassa.  Etenkin minua huolestuttaa tuo periaate jos Bangladesh, yksi 113 kansakunnasta, ja USA ovat kauppakiistassa, ja kuten ymmärrän asian, jos ne eivät pystyisi ratkaisemaan asiaa tavallisten menettelytapojen kautta, asia menisi kolme-jäsenisen komission päätettäväksi jonka nimeää [GATTin mukaan ??] Maailman Kauppaliitto joka tapaa salassa ja kuulee todistukset salassa ja tekee päätöksensä, ja jos päätös olisi vastoin Yhdysvaltoja tässä esimerkissä, ainoa tapa jolla Yhdysvallat voisi saada sen kumotuksi olisi mennä 113 kansakunnan eteen ja saada yksimielinen kannatus minkä tahansa päätöksen kumoamiseksi jonka tuo kolme-jäseninen paneeli teki, mukaan lukien Bangladesh, joka oli vei asian sinne ratkaistavaksi.  Onko tämä oikeanlainen tulkinta huolesta josta puhun?  Näettekö asian samalla tavalla?

 

JG: Senaattori, ei ole epäilystäkään etteikö WTO merkitsisi merkittävää itsenäisyyden vähenemistä.  Mitä tulee tarkkaan mekanismiin, uskon että Yleisjohtaja (Director General) voi yrittää ratkaista ongelman ennalta käsin.  Samoista syistä kuin Felix Rohatyn ei halua käsitellä mekanismia tarkalleen, en minäkään halua.  Olen myös lukenut siitä paljon, olen Euroopan Parlamentin Ulkomaansuhteiden komiteassa ja olen yrittänyt tutkia aihetta.  Mutta yksi asia on varma, kyse on kansallisesta itsenäisyydestä luopumisesta; mitenkään muutoin asia ei voi olla.  Muuten, miksi se olisi olemassa?  Mikä sen tarkoitus olisi?  Sen ainoa tarkoitus on pakottaa kaikki maat hyväksymään kauppajärjestelmä, ja että tämän tulisi olla kaikkien niiden kansakuntien hallinnan alaisena jotka osallistuvat tähän yksi ääni - yksi kansakunta periaatteeseen.  Siinä kaikki.  Se on vähentämistä, itsenäisyyden laimentamista.  Tarkkaa teknistä mekanismia, legaalista mekanismia, välttäisin puhumasta siitä koska se on liian teknistä.

 

Senaattori: Kiitokset.  Sallikaa - jos voitte, selittää minulle miksi ihmiset joihin olemme luottaneet vankasti vuosien ajan: aloitin presidentti Carterin kanssa, presidentti Reagan, Bush ja nyt presidentti Clinton, ja kaikki heidän avainneuvonantajansa; ihmiset jotka pitävät tätä hyvänä ajatuksena maailmalle ja etenkin Amerikalle täyttävät melko arvovaltaisen nimilistan; miten selitätte sen mitä oletan teidän pitävän vääränä mielipiteenä kaikkien noiden yksilöiden kohdalla jotka juuri mainitsin?

 

JG: Senaattori, Uruguay Round, nuo neuvottelut alkoivat kahdeksan vuotta sitten, maailma on muuttunut täydellisesti.  GATT tietysti alkoi sodan jälkeen, vuonna '49 luulen, maailma on täysin muuttunut.  Asia johon, syistä jotka PJ mainitsi, emme ole keskittyneet - uskon että jos tekisitte niin, senaattori - eli vaihtoehtoihin.  Ja uskon että oli toinenkin keskustelu, on olemassa vaihtoehtoja.  Vaihtoehtona ei ole vain markkinoiden sulkeminen, turvaajaksi muuttuminen; vaihtoehtona ei ole vain sano että aiomme turvata itsemme ja eristää itsemme muusta maailmasta, kaikista muista.  Vaihtoehtona on alueelliset kaupparyhmittymät joilla on samankaltainen talous, jotta emme yrittäisi pakottaa työvoimiamme kilpailemaan ihmisten kanssa joiden työ maksaa kaksi prosenttia heidän omastaan ja näin tuhoamaan heidät - mutta - ja vähentämään heidän palkkojaan ja tuhoamaan heidän työpaikkansa - mutta neuvoteltuaan bilateraaliset sopimukset kaupparyhmittymien välillä jotta jokainen alue, jokainen kansakunta, tuo niitä tuotteita joita tarvitsee, eikä tuotteita jotka tuhoavat sen omat työpaikat.

 

Alueet joista puhumme nyt, NAFTA, tai Eurooppa, ovat laajoja alueita, emme ole koskaan ennen kokeneet tämän kokoisia kaupparyhmittymiä, vapaakauppa-alueita.  Kukaan ei uskonut näiden neuvottelujen alkaessa että kommunismi romahtaisi ennen kuin neuvottelut oli allekirjoitettu; että Kiina ja [??] Vietnam ja kaikki Neuvosto-valtiot olisivat siinä mukana, ja kaikki muut maat jotka olivat suljettuna sosialististen ideologioidensa vuoksi.  Tämä kaikki on tapahtunut.  On tapahtunut massiivinen historiallinen siirtymä - ja olemme samoilla raiteilla, kuin sitä ei olisikaan tapahtunut?  Ja meidän käsketään allekirjoittaa se nyt, koska jos luemme dokumentit, on liian myöhäistä?  Tämähän on suurin, kuten Moynihan, senaattori Moynihan sanoi, tärkein lakiesitys.  Miten voi olla mitään tärkeämpää kuin vapaan kauppa-alueen luominen, ei Meksikon ja Kanadan kanssa, joka jo sekin on tärkeää, mutta vapaakauppa-alueen luominen Kiinan ja Intian ja Vietnamin ja Bangladeshin kanssa ja kaikkien muiden, neljän miljardin uuden ihmisen kanssa?  Kaikki tämä on yhtäkkiä tapahtunut ja neuvottelut jatkuvat kuin mitään ei olisi tapahtunut.  Siksi, senaattori, ihmiset jotka ovat hyvämaineisia ja viisaita kannattivat globaalia vapaata kauppaa aikaisemmin, kuten minäkin, mutta ne jotka ovat avanneet silmänsä tämän päivän todellisuudelle sanovat että mikä oli noina aikoina globaalia vapaata kauppaa, on tänä päivänä alueellista.

 

Senaattori: Viimeinen kysymykseni liittyy avainlausuntoon jonka sanoitte avauspuheenvuorossanne, ja se liittyy massiiviseen, potentiaalisesti massiiviseen työttömyyteen Yhdysvalloissa jota uskon että ei ole tutkittu, hra PJ, niin hyvin kuin pitäisi.  Ja haluaisin kysyä tämän kysymyksen pienen historianoppitunnin kontekstissa.  Olet itse Ison-Britannian kansalainen, uskon että tunnustaisimme, ne jotka ovat tutkineet historiaa huomaavat että USAn, joka kerran oli Britannian siirtomaa, ja Iso-Britannian itsensä tilanteet ovat erilaiset koska vuosien mittaan Britannia on luottanut laivastoonsa, maihin joita se on hallinnut ympäri maailmaa, ja Brittiläinen valtakunta oli olemassa, niin sanoakseni.  Niin ei ollut koskaan laita Amerikan kanssa koska olimme itseriittoisempia, meillä oli tietenkin enemmän luonnonvaroja kuin Britannialla.  Mutta mielestäni meidän pitäisi ainakin katsoa sitä mitä pidän suurelta osin työväenluokan ihmisten rappiona joilla yhteen oli teidän pieni saarenne, vilkkaana toimeliaana taloudellisena savukasana, teollisuus on käytännössä sieltä kaikonnut.  Se pohjustaa kysymykseni jonka uskon antavan teille tilaisuuden avata hiukan enemmän mitä sanoitte liittyen massiiviseen työttömyyteen.  Olen todella huolissani taloustieteilijöiden tavasta katsoa alhaisia palkkoja ja vähemmän koulutettuja työntekijöitä tietyllä tapaa uhrattavina.  Muistan kuinka Amerikassa kovalla työllä pystyi ansaitsemaan kunnollisen päiväpalkan, tänään kovalla työllä ja hyvällä tahdolla ei näytä pääsevän yhtä pitkälle kuin ennen.  On mielenkiintoista että tämä sama kongressi sääti massiivisen rikoslain uudistuksen ja seuraava kongressi harkitsee terveyshuollon uudistamista.  Usein sanotaan on vähän sellaisia paikallisia ongelmia joita ei ratkaistaisi hyvillä työpaikoilla.

 

Oletteko samaa mieltä asiasta?  Mitä GATT merkitsee perheille jotka ovat toimeentulon rajoilla, joissa isä ja äiti molemmat työskentelevät suhteellisen vähän koulutusta vaativissa töissä tai keskitason töissä joille uskon tämän merkitsevän vieläkin enemmän sille mitä yleensä kutsumme Keski-Amerikaksi.  Eivätkö he ole vaarassa?

 

JG: Senaattori, kun olin nuori minulle opetettiin, kuten meille kaikille, että jos saisimme luotua erinomaisen materiaalisen vaurauden voisimme ratkaista ongelmamme.  Ja meidät kasvatettiin uskomaan että kehitys oli vääjäämätöntä; vaurauden kehitys, vakauden kehitys, sivilisaation kehitys.  Viimeisten 50 vuoden aikana, kun olen ollut suurin piirtein aikuinen, olemme käyneet suurimman taloudellisen vaurauden aikakautemme läpi, historian suurimman taloudellisen kasvun.  Olemme onnistuneet villeimpiä kuvitelmiammekin paremmin.  USAn talous on lähtenyt lentoon, todellisessa mielessä, neljä tai viisi kertaiseksi.  Ja kautta länsimaailman, Englannissa hiukan vähemmän mutta silti hienosti, ja Ranskassa yhtä paljon.  Ja mitä on tapahtunut?  Olemmeko ratkaisseet ongelmamme?  Ovatko kaupunkimme vakaampia?  Ovatko perheemme vakaampia?  Onko rikollisuutta vähemmän, vähemmän ihmisiä vankilassa?  Vähemmän ihmisiä - onko ihmisiä enemmän vakituisissa ja kunnollisissa töissä?  Mitä olemme tehneet?  Olemme tuhonneet yhteisöjemme vakauden.  Olemme tehneet kaiken mitä voidaan tehdä väärin sosiaalisessa mielessä, olemme [??] riistäneet ihmiset maaseudulta, olemme ahtaneet heidät kaupunkeihin, emme ole antaneet heille työtä; olemme luoneet ghettoja ja alempia luokkia, olemme lisänneet rikollisuutta ja huumeriippuvuutta ja perheiden romahtamista - kaikki tänä äärimmäisen hyvinvoinnin aikana.  Miksi?  Koska olemme olleet kiinnostuneita vain taloudellisista indekseistä.  Olemme unohtaneet talouden tarkoituksen, se ei ole vain indeksien korottaminen, vaan hyvinvoinnin parantaminen sosiaalisen vakauden ja tyytyväisyyden muassa.  Ja GATT on tyypillinen taloudellinen instrumentti jonka tarkoitus on lisätä yhtiöiden voittoja, joiden tarkoitus on lisätä BKT'tta, ja jonka tuloksena tulee olemaan yhteiskuntamme vakauden tuhoutuminen, jatkuva perhe-elämän rikkoutuminen, jatkuva rikollisuuden lisääntyminen, köyhyys, ja kaikki muu paha josta jo kärsimme.

 

Senaattori: Sir James Goldsmith.  Kiitän teitä hyvin paljon.  Hra PJ, toivon ja onnittelen teitä jälleen kerran tästä kuulumistilaisuudesta, koska nämä ovat huolenaiheita jotka Sir James Goldsmith ja muut joita tämän komitean edessä on puhunut ovat niin hyvin ilmaisseet, joista en ole varma että Amerikan kansalaiset ymmärtävät ne ja uskon että heidän on parempi omata parempi ymmärrys niistä kuin heillä nyt on.

 

 

 

(Translation from English to Finnish by: Jouni Alhanen)